Modernia Maakuntaruokaa -kirja lyhyesti:

  • 19 sesonkeja noudattavaa maakuntamenua
  • Yhteensä 95 kuvitettua reseptiä
  • Yli 100 tunnelmakuvaa Suomesta
  • Sivumäärä 298
  • Koko 206 x 265 x 28 mm (melkein A4). Iso ja näyttävä teos!
  • Liimanidottu
  • Läpikuvitettu, nelivärinen
  • ISBN 978-952-68761-0-8
  • OVH 39,90 €

Löydä juuresi – antaudu avokukolle

Mitä jos puhuisimme ruokakulttuuristamme samalla intohimolla kuin italialaiset? Entä jos esittelisimme maakuntiemme herkkuja yhtä ylpeinä kuin ranskalaiset omiaan?

Modernia maakuntaruokaa -kirja on ylistys suomalaiselle ruokakulttuurille. Sen 95 ruokaohjetta on laadittu perinnereseptejä kunnioittaen, mutta rohkeasti uudistaen. Jokainen maakunta saa oman menukokonaisuutensa, joissa hyödynnetään seudulle ominaisia ruokia ja raaka-aineita. Upeista kuvista välittyvät maakuntien tunnelmat ja vuoden kiertokulku. Kattauksissa kunnioitetaan vanhojen pitopöytien eleetöntä estetiikkaa ja tuodaan samalla esiin suomalaisen käsityöläisyyden aarteita.

Idean isä on Satokausikalenterin perustajana tunnettu Samuli Karjula. Toteutuksesta vastaavat ruoka-alan ammattilainen Juuli Hakkarainen ja valokuvaaja Kaisu Jouppi. Kirjassa hyödynnetään myös Marttojen tietotaitoa. Kirja on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Kirjan reseptien avulla voit löytää uuden yhteyden isovanhempiesi juuriin tai syventää suhdettasi mökkipaikkakuntaan. Voit yllättää puolisosi tai ystäväsi tekemällä hänen kotiseutunsa herkkua ja tarjoilla ulkomaisille vieraillesi palan kansallisperinnettä.

Maakuntaruoista on lupa olla ylpeä. Riemuitkaamme rikkaasta ruokaperinteestämme, upeista satokauden raaka-aineista ja yhdessä syömisen nautinnosta!

Toimituskulut 5€, ILMAINEN TOIMITUS yli 50€ tilauksiin

Hinta
34,95 €
Suositushinta
39,90 €
Saatavuus
Varastossa

Tämän kirjan tarkoituksena on toimia alkusysäyksenä tutustumisessa suomalaisten maakuntaruokien maailmaan ja toisaalta tuoda vaihtelua perinneruokakonkareille. Olen laatinut kirjan ohjeet perinnereseptien inspiroimana tutkittuani kunkin maakunnan ruokakulttuuria perusteellisesti. Visuaalisuus on kirjassa yhtä tärkeässä roolissa kuin reseptit. Kiersimme valokuvaaja Kaisu Joupin kanssa yhden vuoden aikana ympäri Suomea ja tallensimme kohtaamiamme ihmisiä, vuodenaikojen mukana elävää luontoa ja valmistamiani ruokia. Halusin, että kuvista välittyy tunnistettavia hetkiä ja yksityiskohtia suomalaisuudesta, ja Kaisu onnistui tallentamaan nuo tunnelmat täydellisesti.

-Juuli Hakkarainen

Tämä kirja kertoo suomalaisesta ruokakulttuurista, sukupolvelta toiselle siirtyneestä maakuntien perinteestä ja modernista yhteisöllisyydestä. Niin kirjan tekijät kuin Martatkin haluavat herättää lukijoissa kiinnostuksen oman elämänpiirin perinteeseen. Meistä jokainen voi olla mukana säilyttämässä ja elvyttämässä suomalaista ruokaperinnettä: kotikokkina ja kuluttajana, työpaikkaruokalan tai ravintolan asiakkaana, kaupassa tai kasvimaalla. Hankitaan tietoja ja taitoja, tehdään hyviä valintoja.

-Marianne HeikkiläMarttaliiton pääsihteeri, Martat-lehden päätoimittaja

USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET

K: Miksi tämä kirja on tehty?

V: Suomalainen ruokakulttuuri ansaitsee ylistyksen ja maakuntaruoat täytyy tuoda 2020-luvulle ja kotikeittiöihin.

K: Miksi juuri nämä ruoat on valittu?

V: Perusteellisen tutkimisen jälkeen ja maakuntien marttojen avulla valittiin mielenkiintoisia ja hieman tuntemattomampia maakuntaruokia. Tämä on vain pintaraapaisu. Ruoissa tuodaan esille kullekin maakunnalle tyypillisiä raaka-aineita.

K: Onko tämä perinneruokakirja?

V: Ei, ruokalajit pohjautuvat perinneruokiin, mutta ne on mietitty uudelleen ja modernisoitu vastaamaan nykykuluttajan makumieltymyksiä ja ruoanlaittotapoja.

K: Miten Martat ovat olleet mukana kirjan teossa?

V: Maakuntien martat olivat mukana ruokalajien valinnassa hyväksymässä menukokonaisuudet ja ehdottamassa tarvittaessa ruokalajeja. Martat toimittivat myös kirjan perinneleipäreseptit, jotka yhdenmukaistettiin kirjan muiden reseptien kanssa, mutta niitä ei modernisoitu.

K: Kenelle kirja on suunnattu?

V: Kenelle tahansa joka on lainkaan kiinnostunut suomalaisesta ruokakulttuurista. Reseptit on suunnattu kaikille kotikokeille, sillä ne eivät tarvitse mitään erikoisvälineitä ja raaka-aineet on saatavilla tavallisista ruokakaupoista sesonkien mukaan. Kirjasta löytyy reseptejä jokaiseen vuodenaikaan.

K: Mitä muuta kirja tarjoaa reseptien lisäksi?

V: Kirjaa on kuvattu vuoden aikana ympäri Suomea ja siinä on erilaisissa ympäristöissä kuvattujen ruokakuvien lisäksi kuvia ihmisistä, eläimistä ja luonnosta, jotka tarjoavat lukijalle tunnistettavia hetkiä suomalaisuudesta. Kirjaa voi vain selailla, inspiroitua hienoista kuvista ja tehdä nojatuolimatkan ympäri Suomen.

K: Miksi kirjassa ei ole esimerkiksi kalakukkoa ja karjalanpaistia?

V: Kirjaan on tarkoituksella valittu hieman tuntemattomampia ruokalajeja, sillä halusimme tuoda kaikkien tuntemien klassikoiden sijaan esille myös muita suomalaisia ruokalajeja. Haluamme osoittaa, että suomalainen ruokakulttuuri on todella laaja.

K: Mitä maakuntien menut sisältävät?

V: Jokaiselle maakunnalle on omistettu kirjassa oma menu, joka sisältää kolme perinneruokaan pohjautuvaa reseptiä, yhden täysin modernin ohjeen sekä perinneleivän. Menuissa on otettu huomioon kullekin maakunnalle ominaiset raaka-aineet ja niiden sesongit. Voit loihtia juhlapöytään koko maakuntamenun, yhdistellä ruokalajeja eri puolelta Suomea tai kokata arki-illan aterian yhdestä helposta reseptistä. Kirjan reseptit kannattaa ottaa myös arkeen mukaan ja näin pitää suomalainen ruokakulttuuri elävänä.

K: Miksi Satokausikalenteri on kustantanut kirjan?

V: Satokausikalenteri on jo lyhyen olemassa olonsa aikana pystynyt vaikuttamaan suomalaisten kasvisten kulutustottumuksiin ja haluamme käyttää tunnettuuttamme edistämään suomalaista ruokakulttuuria laajemmin. Halusimme kustantaa kirjan, sillä näin tekijät saivat vapaat kädet kirjan toteuttamiseen ja se voitiin tehdä täysin muista tahoista riippumatta, jolloin lopputulos on paras mahdollinen. Näin kirjaa pystyttiin kuvaamaan yhden vuoden ajan, jolloin mukaan saatiin kaikki suomalaisten raaka-aineiden sesongit sekä vuodenajan vaihtelut.

K: Miksi suomalaisesta ruokakulttuurista kertovassa kirjassa on käytetty eksoottisia mausteita, kuten tähtianista ja seesamiöljyä?

V: Kirjassa käytetyistä raaka-aineista ainoastaan osa mausteista on ulkomaalaisia. Halusimme uudistaa maakuntaruokia rohkeasti nykykuluttajalle sopiviksi, joten runsaampi mausteiden käyttö tuntui luontevalta. Esimerkiksi suolaa ja pippuria on käytetty jo vuosikymmeniä suomalaisissa ruoissa ja karjalanpiirakat täytetään useimmiten riisillä, tuontiraaka-aineita on siis käytetty jo satoja vuosia. ”Kansalliskasviksemme” perunakin on tullut tuontiraaka-aineena meille vasta 1700-luvulla. Suomalainen ruokakulttuuri on kehittynyt idän ja lännen välissä ja nykyään vaikutteita saadaan joka puolelta maailmaa. Ruokakulttuuri kehittyy ja saa vaikutteita muista kulttuureista jatkuvasti. Vanhat suomalaiset reseptit on taltioitu jo moniin kirjoihin, joten mielestämme oli aika leikitellä noilla resepteillä hieman. Kirjassa on kuitenkin nostettu esille todella laajasti vähemmän käytettyjä suomalaisia kasviksia ja kaloja.

Tämän tuotteen ostaneet ostivat myös…