SÄÄSTÄT RAHAA JA YMPÄRISTÖÄ SYÖMÄLLÄ MONIPUOLISEMMIN JA PAREMMIN

Olet varmaankin pohtinut miksi kaupassa tarjolla olevien kasvisten hinnat ja tarjonta muuttuvat? Tiedätkö miksi huhtikuussa ravintoloiden tarjonta pursuaa parsaa tai pikkusitrukset kuuluvat suomalaiseen joulupöytään? Olet ehkä kuullut puhuttavan kauden kasvisten suosimisesta, niiden maukkauden, ravintoarvojen ja ekologisuuden takia. Pidämme hyvästä ruuasta tai ainakin haluaisimme pitää. Ruokakulttuuriimme kuuluu sesonkien mukaisen ruuan valmistaminen. Ihailemme julkkiskokkien valmistamia ruoka-annoksia, tarjoilemme ruokaa vierailemme ja vaihdamme reseptejä ja ruokatietoutta keskenämme. Kaikesta ruuan nautinnollisuudesta ja tarpeellisuudesta huolimatta nauttimamme ja tarjoilemamme ruoka aiheuttaa jopa neljäsosan ilmastovaikutuksestamme. Lisäksi ruuan aiheuttamat yliherkkyysreaktiot ovat lisäntyneet nopeasti ja ruokamme on Euroopan neljänneksi kalleinta. Tiedätkö mitä tekijöitä meidän pitäisi huomioida ostopäätöksiä tehdessämme?

TUOREUS, MAUKKAUS, RAVINNERIKKAUS JA MONIPUOLISUUS

Raaka-aineet ovat parhaimmillaan satokausiensa aikana. Kasvikset ovat maukkaita, värikkäitä ja kohtuuhintaisia. Valintojamme vaikeuttaa se, että olemme vieraantuneet kasvisten satokausista. Emme välttämättä edes tiedä miltä tomaatin kuuluisi maistua. Kaupat yrittävät saada meidät ostamaan vuodenajasta toiseen samoja kasviksia. Harva meistä tietää milloin on esimerkiksi mustajuuren tai viikunoiden sesonki?

Kasviksilla on suuri ravintoainetiheys eli energiaansa nähden ne sisältävät runsaasti suojaravintoaineita (vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita ja kuituja) sekä antioksidantteja ja flavonoideja. Ne eivät sisällä aromi- tai väriaineita. Kasvisten laatua voidaan mitata BRIX-arvolla. Kun sato korjataan, kasvikseen ei tule enää lisää hivenaineita, joten sen BRIX-arvo kääntyy laskuun. Monet kasvikset kyllä jatkavat kypsymistään poimimisen jälkeen, mutta hivenaineet eivät enää lisäänny. Tuoreissa kasviksissa on runsaasti antioksidantteja, jotka auttavat torjumaan vapaiden radikaalien aiheuttamia sairauksia mm. verisuonten kalkkeutumista, diabetesta, aivohalvausta sekä sydän- ja verisuonitauteja. Suurin osa kasvisten ja hedelmien terveellisistä aineosista on kuoressa tai sen välittömässä läheisyydessä. Tuoreet kasvikset maistuvat usein paremmilta kuorineen syötynä. Satokauden aikana kasvatetut kasvikset tarvitsevat vähemmän lannoitteita ja torjunta-aineita, joten niidenkin kehollemme aiheuttama kuormitus pienenee suosimalla sesongin mukaisia kasviksia.

Kasvisten säilömisessä ja valmistamisessa on syytä ottaa huomioon ravinteiden hävikkiherkkyys. Luonnottoman pitkät logistiikkaketjut ja varastointiajat heikentävät nauttimiemme kasvisten laatua. Väärissä lämpötiloissa kypsentäminen ja säilöminen heikentävät kasvisten ravintoarvoja entisestään. Niukassa vedessä keittäminen on yksi parhaista tavoista ehkäistä C-vitamiini- ja kivennäisainetappioita. Meidän tulisi opetella käsittelemään paremmin nauttimaamme ravintoa.

Kotimaiset Kasvikset RY:n arvion (kasvistase 2008) mukaan suomalaisten suosituimmat kasvikset ovat tomaatti, kurkku, porkkana, varastosipuli, valkokaali, amerikansalaatti ja paprika. Syömällä satokausien mukaisesti ruokavaliomme monipuolistuu ja muuttuu väkisinkin ravinnerikkaammaksi. Emme syö enää samoja kasviksia vuoden ympäri ja näin ollen ruoka-aineiden aiheuttamat yliherkkyydet saattavat vähentyä. Satokausia mukaileva ruokavalio antaa mukavan piristyksen keittiöihimme, kun pääsemme opettelemaan uusia tapoja valmistaa hyvää ja aitoa ruokaa.

EKOLOGISUUS JA EDULLISUUS

Uusimman ilmastopaneelin IPCC:n ilmastonmuutosraportin (julkaistu 27.9.2013) vakavimman skenaarion mukaan maapallon keskilämpötila voi nousta jopa viisi astetta vuoteen 2100 mennessä. Jotta pääsisimme jo asetettuun tavoitteiseen lämpötilan nousun rajoittamisessa kahteen asteeseen, se edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen rajua vähentämistä.

Ruoan osuus suomalaisten aiheuttamista ilmastonvaikutuksista on 15-25%, joista suurin syntyy alkutuotannossa, johon vaikuttavat viljelytapa, käytetyt lannoitteet viljeltävät lajikkeet sekä viljelyn ajankohta. Syömme jäävuorisalaattia, kurkkua ja tomaattia rutinoituneesti vuoden ympäri miettimättä, onko ne tuotu ulkomailta vai kasvatettu kasvihuoneessa. Kasvihuoneviljelyn aiheuttamia päästöjä kartoittavan tutkimuksen mukaan ympärivuotisesti viljelevien tilojen päästöt olivat keskimäärin kaksinkertaiset kurkkukiloa kohti pelkästään kasvukaudella kurkkua viljeleviin tiloihin verrattuna. Kasvihuonetuotannon ympäristöpäästöt ja energian kulutus ovat riippuvaisia vuodenajasta, lämmitystavasta sekä valaisutarpeesta. Vuodenaikojen vaihtelusta huolimatta niiden ympäristöpäästöt ovat aina korkeammat kuin satokauden aikana avomaalla kasvatetun kasviksen. Lisäksi kasvukauden ulkopuolisen viljelyn aiheuttamat kustannukset siirtyvät kasviksen hintoihin ja näin ollen meidän on taloudellisestikin järkevää suosia kauden kasviksia. Vaikka kotimainen ruoantuotanto on tärkeää, ilmaston kannalta parempi vaihtoehto on nauttia talvisin välimeren alueella tuotettuja kasviksia. Jos haluamme suosia kotimaista ruuantuotantoa niin voisimme korvata talvella nauttimamme kasvihuonekasvikset vaikkapa hyvin säilytystä kestävällä kaalilla ja juuresraasteilla.

Ympäristöä ajatellen on siis oleellista mitä syömme ja milloin syömme. Lisäämällä ruokavalioomme kasviksia, teemme siitä ympäristöystävällisemmän. Vieläkin ekologisempaa siitä tekee ravintona käytettävät avomaalla viljellyt, lähellä tuotetut ja tuoreena nautitut satokauden kasvikset.

JA MITÄ VIELÄ?

Pohtiessamme omia ruokatottumuksiamme joudumme tasapainoilemaan kotimaisuuden ja ekologisuuden välillä. Syömällä satokauden kasviksia toimimme lähtökohtaisesti ympäristön kannalta oikein, nauttimme ravinnerikkaampaa ja monipuolisempaa ruokaa sekä maksamme tuotteistamme vähemmän. Näin toimimalla teemme pidemmällä tähtäimellä myös palveluksen kotimaisille ruoantuottajille. Satokausiin perustuvan kysynnän myötä viljelijät saisivat omat tuotteensa kauppoihin silloin, kun ne ovat parhaimmillaan ja niiden viljelemiseen tarvittaisiin vähemmän energiaa. Kun ostamme kaupasta kauden kasviksia, vähennämme samalla satokauden ulkopuolisten kasvisten kysyntää. Kauppojen ei tarvitsisi hankkia ympäristöä kuormittavia kaukaa lennätettyjä kasviksia, vaan ne saisivat helpommin myytyä kauden kasviksia meille tiedostaville asiakkaille. Tämä voisi vähentää myös kaupan HeVi-hävikkiä.

Lähteet ja lisälukemista

Aitoa ruokaa / Mats-Eric Nilsson ; suomentanut ja Suomen oloihin mukauttanut Riikka Toivanen

Parasta kausiruokaa : terveellistä, puhdasta ja läheltä / teksti: Ewa Skiöldebrand ; suomentanut Sanna Manninen

Kausiruokaa herkuttelijoille ja ilmastonystäville / Tuuli Kaskinen, Outi Kuittinen, Saija-Riitta Sadeoja, Anna Talasniemi

http://www.terveydenhoitouutiset.fi/thu0701/3.htm

http://www.mdd.fi/docs/Artikkelit_tekstit/ruoka_allergiat_ja_yliherkkyydet.html

Kasvihuonekurkun tuotantoketjun ympäristövaikutukset ja niiden vähentämismahdollisuudet. Opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu. / A. Mikkola (2006)

http://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokavisa-vastuullisuus-ruokaketjussa/vastuullinen-kuluttaja/ostoksilla/sesonkikalenteri-helpottaa-kausiruokailua

Seppälä J., Mäenpää I., Koskela S., Mattila T., Nissinen A., Katajajuuri J-M., Härmä T., Korhonen M-R., Saarinen M., ja Virtanen Y. (2009) Suomen kansantalouden materiaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT-mallilla. Suomen ympäristö 20/2009, Suomen ympäristökeskus (SYKE).

http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/1223686

Kausiruokaa kasviksista : 40 ruokaideaa kotimaisista aineksista / Pia Hall ; ruotsin kielestä suomentanut Anna Maija Luomi

http://www.taloussanomat.fi/raha/2013/06/24/alkoholi-on-suomessa-eun-kalleinta-ruoka-neljanneksi-kalleinta/20138816/139