Tiedätkö miten teet helposti ruokavaliostasi edullisemman, ekologisemman, maukkaamman, monipuolisemman ja olet samalla mukana parantamassa kotimaista ruokakulttuuria? Ongelmaan on yksinkertainen ratkaisu: satokauden kasvikset. Listasimme sinulle kymmenen hyvää syytä suosia sesonkia:

KYMMENEN SYYTÄ MIKSI SINUN KANNATTAA SUOSIA SESONKIKASVIKSIA

Pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa kehotetaan lisäämään marjojen, kasvisten, hedelmien, täysjyväviljojen ja kalan käyttöä. Ekologiset seikat eivät ole vaikuttaneet itse suosituksiin, mutta nämä näkökulmat on hyvä ottaa huomioon omissa valinnoissaan.

1. EDULLISUUS

Satokauden kasvikset ovat runsaamman tarjonnan ja edullisempien kasvatus- ja kuljetuskulujen ansiosta usein halvempia, kuin sesongin ulkopuoliset kasvikset. Runsas tarjonta näkyy vihanneksia ja hedelmiä myyvien kauppojen hinnastoissa, eli lopulta säästönä sesonkikasviksia syövän lompakossa.

2. EKOLOGISUUS

Satokauden aikana kasvatettuihin kasviksiin käytetään lähtökohtaisesti vähemmän ulkopuolista energiaa, kuten valoa ja lämpöä. Kun suosimme lähellä kasvatettuja tuoreita kasviksia, niin niiden kuljetusten ja varastoinnin aiheuttamat ympäristöpäästötkin pienenevät. Tarvitsemme jonkin verran ulkomailta tuotuja kasviksia monipuolisen ruokavalion ja kulutustottumuksiemme toteuttamiseksi, koska kotimaamme kasvukausi on lyhyt. Kaikkia kasviksia ei ole järkevää viljellä Suomessa. Ulkomailta tuotujen sesonkikasvisten runsas saatavuus mahdollistaa niiden kuljettamisen laivoilla, jolloin hiilijalanjälki on pienempi, kuin lentokoneella lennätettyjen, yksittäispakattujen kasvisten. Monet kotimaisen sesongin herkut, kuten marjat ja sienet kasvavat luonnossa, eikä niiden kasvattamiseen tarvita ollenkaan ulkopuolista energiaa. Myös pakastekasvisten kylmäketju tuottajalta tukkuun ja kaupasta kotiin vie huomattavasti enemmän energiaa, kuin tuoreen kasviksen nauttiminen.

3. MAKU

Satokausiensa aikana kasvikset ovat maukkaimmillaan. Ne ovat mehukkaita, värikkäitä ja kasvaneet oikeisiin mittoihinsa. Niiden makua ei ole pilattu varastoinnilla ja pitkillä kuljetuksilla. Sesongin aikana on myös tarjolla saman kasviksen useampia lajeja, joiden välillä voi olla merkittäviäkin makueroja.

4. TUOREUS

Parhaimmassa tapauksessa saamme kasviksemme suoraan pellolta pöytään ilman varastointia, joka heikentää niiden maun lisäksi myös ravinteita. Usean kasviksen ravinteiden kehittyminen loppuu siihen hetkeen, kun kasvis poimitaan. Tällöin raakana toisella puolella maapalloa poimittu kasvis ei Suomeen saapuessaan sisällä ravinteita kuin pienen osan verrattuna lähellä kasvaneeseen ja tuoreena ruokapöytään poimittuun kasvikseen. Kiinni kasvissa hitaasti kasvaneet ja kypsyneet hedelmät ja vihannekset ovat tutkimuksen mukaan terveellisimpiä.

5. MONIPUOLISUUS

Syömistämme kotimaisista vihanneksista yli 90 prosenttia koostuu alle kymmenestä eri kasviksesta. Syömällä sesonkien mukaisesti ruokavalioon tulee väistämättä vaihtelua. Suosimalla sesonkeja ajaudumme automaattisesti kokeilemaan uusia kasviksia ja makuja vuoden ympäri. Pääsemme haastamaan itseämme tutustumalla uusiin kasviksiin ja opettelemaan niiden monipuolisempaa käyttöä keittiöissämme.

6. LISÄAINEIDEN VÄHENTÄMINEN

Raakana myynnissä olevia hedelmiä saatetaan vahata tai värjätä niiden houkuttelevuuden parantamiseksi. Satokauden aikana kasvattaminen ei välttämättä vaadi niin paljon lannoitteita ja torjunta-aineita, joten suosimalla sesonkeja vähennät kehosi ja ympäristösi kuormitusta näiltäkin tarpeettomilta ja ehkä vaarallisiltakin aineilta.

7. TARJONNAN MONIPUOLISTUMINEN

Suosimalla sesonkeja muutamme kulutustottumuksiamme ja kauppiaat joutuvat reagoimaan muutoksiin. Tuottajat saavat myydä tuotteensa silloin kun ne ovat parhaimmillaan. Lisääntyneen kysynnän seurauksena tuottajat uskaltavat laajentaa valikoimaansa. Kauppojen HeVi-osastojen tasapaksu tarjonta saa vaihtelua ja monipuolistuu.

8. HÄVIKIN VÄHENTÄMINEN

Kun opettelemme sesonkien mukaiseen kasvisten käyttöön kauppojen ei tarvitse ylläpitää valtavia varastoja jokaisesta kasviksesta ympäri vuoden. Kysyntämme kohtaa paremmin myös viljelijöiden tarjonnan. Kauppiaat pystyvät luottamaan sesonkituotteiden menekkiin ja uskaltavat tarjota vähemmän sesongin ulkopuolisia kasviksia. Tällöin myös hävikkiä syntyy vähemmän.

9. EPÄTERVEELLISYYDEN KOMPENSOIMINEN

Kasviksilla, kuitupitoisella viljalla sekä hedelmillä voidaan vähentää aterian tulehdusvasteita. Näin kasvikset auttavat minimoimaan epäterveellisten ruoka-aineiden vaikutuksia elimistössämme. Ruuan aiheuttamien yliherkkyyksien osasyyksi on esitetty jatkuva samojen ruoka-aineiden syöminen. Satokauden mukainen kasvisten syöminen monipuolistaa ruokavaliota tästäkin näkökulmasta katsottuna.

10. RUUAN ARVOSTAMINEN

Kun selvitämme mitä ja milloin kannattaa syödä, niin arvostuksemme ruokaa kohtaan lisääntyy. Opimme tunnistamaan makueroja ja vivahteita eri lajikkeiden välillä. Samalla arvostuksemme myös ruoantuotantoa ja tuottajia kohtaan lisääntyy!

Tilaa suosittu Satokausikalenterin seinäkalenteri 2016 ennen jouluruuhkia

Satokausikalenteri on tuote, jonka avulla löydät aina edullisimmat ja parhaimmat raaka-aineet. Se maksaa itsensä takaisin jo muutamalla kauppareissulla ja siitä riittää riemua koko vuodeksi.

Seinäkalenteri sisältää yli 150 Suomessa myytävän kasviksen tiedot sekä tietysti perinteiset kalenteritiedot nimipäivistä juhlapyhiin. Se korvaa perinteisen seinäkalenterin, mutta sisältää samalla suuren määrän arvokasta ja arkea helpottavaa tietoa, kasvisten sesongeista säilytyslämpötiloihin. Tilaa vuoden 2016 kalenteri TÄÄLTÄ.


Uutuutena mukana kaikkien valittujen raaka-aineiden ravintoarvot ja vesistöjen herkkujen sesongit.

Lähteet:
http://www.ekologia.fi/blogikirjoitus/-/asset_publisher/o78T/content/lisaa-kalaa-kasviksia-ja-taysviljaa
http://www.norden.org/en/publications/publikationer/nord-2013-009
http://www.trainer4you.fi/tallainen-on-tulehdusta-vahentava-ruokavalio/
http://www.mdd.fi/docs/Artikkelit_tekstit/ruoka_allergiat_ja_yliherkkyydet.html
Parasta kausiruokaa : terveellistä, puhdasta ja läheltä / teksti: Ewa Skiöldebrand ; suomentanut Sanna Manninen
Kausiruokaa herkuttelijoille ja ilmastonystäville / Tuuli Kaskinen, Outi Kuittinen, Saija-Riitta Sadeoja, Anna Talasniemi
http://www.norden.org/en/publications/publikationer/nord-2013-009