TUOTTEET VAIN VERKKOKAUPASTA. Ilmainen toimitus yli 35 € tilauksiin.

Aikuisten ruokavalio on kaukana suositeltavasta
Aikuisten ruokavalio on kaukana suositeltavasta

Aikuisten ruokatottumukset ja ravintoaineiden saanti eivät monelta osin ole ravitsemussuositusten mukaisia. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja syödään liian vähän; punaista ja prosessoitua lihaa taas liian paljon. Viidesosa aikuisista saa ruoasta liian vähän tiettyjä vitamiineja. Miesten ja naisten ruokavaliot eroavat yhä enemmän toisistaan

Toisaalta hyvääkin kehitystä on nähtävissä. Kuidun ja D-vitamiinin saanti on lisääntynyt, sakkaroosin saanti vähentynyt ja useita vitamiineja, kuten E-vitamiinia, niasiinia ja B12-vitamiinia, sekä kivennäisaineita, kuten kaliumia, fosforia, seleeniä ja sinkkiä, saadaan tarpeeseen nähden riittävästi. 

Tiedot selviävät FinRavinto 2017 -tutkimuksesta, jossa selvitettiin Suomessa asuvien 18–74-vuotiaiden elintarvikkeiden kulutusta ja ravintoaineiden saantia. Tutkimus toteutettiin osana kansallista FinTerveys-väestötutkimusta.

Naiset syövät terveellisemmin kuin miehet – parantamisen varaa on kuitenkin myös naisilla

Naisten ruokavalio on lähempänä suosituksia kuin miesten ruokavalio. Ravitsemussuositusten mukaan kasviksia, hedelmiä ja marjoja tulisi syödä vähintään 500 grammaa päivässä. Miehistä vain 14 prosenttia ja naisista 22 prosenttia syö suosituksen mukaisesti. Punaista ja prosessoitua lihaa, kuten leikkeleitä, makkaroita ja nakkeja suositellaan käytettäväksi enintään 500 grammaa viikossa. Miehistä jopa 79 prosenttia ylittää suosituksen ja naisista 26 prosenttia.

Miesten keskimääräinen ruokavalio sisältää energiaan suhteutettuna enemmän rasvaa, tyydyttynyttä rasvaa ja suolaa verrattuna naisten ruokavalioon. Naisten ruokavalio sisältää miehiä enemmän muun muassa hiilihydraatteja, kuitua, A-, E-, ja C-vitamiinia, folaattia, kaliumia ja magnesiumia.  

Miesten ja naisten ravintoaineiden lähteet eroavat toisistaan. Miehillä lähteinä on useammin liha, lihavalmisteet, rasvat sekä viljavalmisteet, kun taas naiset saavat ravintoaineensa useammin maitovalmisteista, kasviksista, hedelmistä ja marjoista sekä palkokasveista, pähkinöistä tai siemenistä. 

Rasvojen, hiilihydraattien ja proteiinin laatuun tulee kiinnittää huomiota

FinRavinto-tutkimuksen mukaan väestöstä 35 prosenttia saa ruokavaliostaan liikaa rasvaa. Hiilihydraattien ja kuidun saanti on riittämätöntä yli 70 prosentilla aikuisista.

Suositusten mukaan tyydyttyneiden rasvahappojen saannin tulisi olla alle 10 prosenttia päivän energiasta. Vain 5 prosenttia aikuisista saavuttaa suosituksen. Ruokavalion rasvan laatua parantaisi tyydyttyneiden rasvahappojen korvaaminen tyydyttymättömillä. Tyydyttymätöntä rasvaa on erityisesti kasviöljyissä, kasviöljypohjaisissa levitteissä, pähkinöissä, siemenissä sekä kalassa ja kananlihassa. Tyydyttynyttä rasvaa saadaan sen sijaan esimerkiksi voipohjaisista levitteistä, juustosta, lihasta ja makkaroista.

Proteiinin saanti on pääosin riittävää tai runsasta. Saannista yli kaksi kolmasosaa tulee eläinproteiinista, kuten lihasta, kalasta ja maitovalmisteista. 

”On aika kohdistaa huomio erityisesti elintarvikevalintoihin ruokavalion hiilihydraatin, rasvan ja proteiinin laadun korjaamiseksi. Kasviksia, hedelmiä, marjoja ja täysjyväviljatuotteita tulisi syödä riittävästi. Punaisen ja prosessoidun lihan sijaan voi valita kalaa, vaaleaa lihaa tai palkokasveja. Annoskoon tulisi olla kullakin aterialla sopiva”, muistuttaa erikoistutkija Niina Kaartinen.

Viidesosa aikuisista saa ruoasta liian vähän vitamiineja

Vähintään viidesosa aikuisista saa ruoasta A- ja D-vitamiineja sekä folaattia ja tiamiinia eli B1-vitamiinia keskimääräiseen tarpeeseen verrattuna liian vähän.  Lisäksi noin joka viides mies saa ruoastaan liian vähän C-vitamiinia ja riboflaviinia eli B2-vitamiinia. 

”Ravintolisiä käyttää yli puolet miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista. Tämä on osin tarpeetonta, koska monet ravintolisiä käyttävät saavat jo syömästään ruoasta vähintään yhtä paljon vitamiineja ja kivennäisaineita kuin ne, jotka eivät käytä lisiä. Ensisijaiseksi ravintoaineiden lähteeksi suositellaan monipuolista ruokaa”, kertoo tutkimuspäällikkö Liisa Valsta.

Suolaa saa liikaa yhdeksän kymmenestä aikuisesta, miehistä lähes jokainen. Jodin saanti on riittävää valtaosalla aikuisista. 

Eväiden syönti työlounaalla on yleistä

Aikuiset syövät tai juovat keskimäärin seitsemän kertaa päivässä. Lähes kaikki aikuiset syövät aamupalan. 

Työssä käyvät syövät yleisimmin lounaalla eväitä. Niistä työssä käyvistä, joilla on mahdollisuus lounastaa henkilöstöravintolassa, noin 40 prosenttia käyttää tätä mahdollisuutta. Ylimpään koulutusryhmään kuuluvat nauttivat lounaan henkilöstöravintolassa muita useammin. 

Tutkimus toteutettiin yhteiseurooppalaisilla menetelmillä

FinRavinto-tutkimus toteutettiin osana FinTerveys-tutkimusta 50 paikkakunnalla tammi-lokakuussa 2017. Aineiston keruu noudatti yhteiseurooppalaista EU Menu -tiedonkeruumenetelmää. FinRavinto 2017 -tutkimukseen kutsuttiin satunnaisesti valittu alaotos, 30 prosenttia, FinTerveys 2017 -tutkimukseen kutsutuista (n= 10 247). FinRavinto 2017 -tutkimuksen aineisto koostuu 1655 henkilöstä (53 prosenttia alaotoksesta).

Lähde

Liisa Valsta, Niina Kaartinen, Heli Tapanainen, Satu Männistö, Katri Sääksjärvi (toim.) Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 12/2018.

Raportti THL:n kirjakaupassa

Raportti julkaisuarkisto Julkarissa

FinRavinto 2017 -tutkimuksen tuloksia. SlideShare-esitys

FinRavinto 2017 -tutkimuksen tuloksia infograafeina (pdf 190 kt)

Lisätietoja

Liisa Valsta
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7818
etunimi.sukunimi@thl.fi

Niina Kaartinen
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7384
etunimi.sukunimi@thl.fi