Ruokakaupoista löytyy paljon erilaisia mehuja. Kaupan hyllyiltä voi löytää hedelmätäysmehua, hedelmätäysmehutiivistettä, hedelmänektaria, mehujuomaa, mehujuomatiivistettä tai juomatiivistettä. Juomat eroavat toisistaan monella tavalla.
Ruokakaupoista löytyy paljon erilaisia mehuja. Kaupan hyllyiltä voi löytää hedelmätäysmehua, hedelmätäysmehutiivistettä, hedelmänektaria, mehujuomaa, mehujuomatiivistettä tai juomatiivistettä. Juomat eroavat toisistaan monella tavalla.

Moni meistä juo aamupalan yhteydessä lasillisen mehua. Osa puristaa mehulasillisensa itse tuoreista hedelmistä, kun taas toiset ostavat mehunsa valmiina kaupasta. Ruokakaupoissa hyllyt täyttyvätkin erilaisista täysmehuista, mehutiivisteistä ja mehujuomista. Vaikka juomien välillä on suuria eroja, mutta terveyden kannalta ole yhdentekevää nauttiiko hedelmät kokonaisina vai mehuiksi puristettuina.

MEHUJA LÖYTYY MONEEN MAKUUN

Hedelmätäysmehu on valmistettu hedelmistä esimerkiksi puristamalla tai linkoamalla, eikä siihen ole lisätty vettä tai muita valmistusaineita. Täysmehut sisältävät siis vain hedelmän omaa sokeria. Myös kotona itse puristetut mehut ovat siis täysmehuja.

Hedelmätäysmehutiiviste puolestaan on valmistettu poistamalla tietty osa vedestä, yleensä vähintään 50 prosenttia.

Hedelmänektarin valmistuksessa käytetään hedelmätäysmehua, hedelmätäysmehutiivistettä tai soseutettua hedelmää ja vettä. Sen vähimmäishedelmäpitoisuus on määrätty, ja sokeria tai hunajaa saa olla enintään 20 % painosta. Sokerit on myös mahdollista korvata kokonaan tai osittain makeutusaineilla. Pelkän mehun valmistuksessa käytetään hedelmätäysmehua, vettä ja sokeria tai makeutusaineita. Se on joko sellaisenaan juotavaa tai laimennettavaa. Mehujen täysmehupitoisuutta ei ole määritelty, joten se voi vaihdella valmistajasta riippuen.


Mehujuomat, mehujuomatiivisteet ja juomatiivisteet eivät vastaa koostumukseltaan täysmehua, nektaria tai mehua. Niissä olevaa täysmehun ja sokerin määrää ei ole rajoitettu, joten ne vaihtelevat valmistajasta riippuen. Erilaiset mehujuomat ovat sellaisenaan juotavia tai laimennettavia.


MEHUT SISÄLTÄVÄT TIIVIISSÄ MUODOSSA VITAMIINEJA, MUTTA MYÖS SOKEREITA


Mehuissa ravintoaineet ovat tiiviimmässä muodossa hedelmiin verrattuna. Esimerkiksi yhden omenamehulitran valmistamiseen tarvitaan noin 1,5-2 kiloa omenoita. Harva jaksaisi syödä niin paljon omenoita päivässä, mutta yhden litran mehua voi juoda helposti.


Mehuihin lisätään vitamiineja, joista useimmat kuuluvat B-ryhmän vitamiineihin. Näistä vitamiineista on harvoin puutetta, joten niiden päivittäinen saanti voi nousta hyvinkin suureksi niitä sisältävien mehujen runsaan käytön seurauksena. Erityisesti lasten tulisikin välttää näiden mehujen runsasta juomista, sillä lisättyjen vitamiinien ja muiden ravintoaineiden runsaan saannin pitkäaikaisvaikutuksista ei vielä ole riittävästi tietoa. Osaa vitamiineilla täydennetyistä mehuista ei suositella ollenkaan alle 3-vuotiaille.


Mehuista voi saada helpommin hedelmien vitamiinit talteen, mutta samalla niistä saa helposti liikaa sokeria. Esimerkiksi reilussa puolessa litrassa omenamehua on 65 grammaa sokeria, jonka eteen omenoita saisi syödä kilon. Omenoissa sokerin imeytyminen on myös paljon hitaampaa kuin mehussa, koska se on kiinteässä muodossa ja sisältää kuitua, joka hidastaa sokereiden imeytymistä. Hedelmien syöntiä ei tarvitsekaan välttää sokereiden pelossa, päinvastoin.


Mehuissa on luonnostaan hedelmien omaa sokeria, mutta sitä voidaan myös lisätä niihin. Sokeri aiheuttaa hampaiden reikiintymistä minkä takia mehuja ei suositella janojuomiksi. Erityisen haitallisia mehuista tekevät niiden sisältämät hapot, sillä ne aiheuttavat hammaskiilteen ohenemista. Yleisimpiä mehuissa esiintyviä happoja ovat omenahappo (E296), askorbiinihappo (E300) ja sitruunahappo (E330). Samoin kuin sokereita, myös happoja esiintyy mehuissa luonnostaan tai lisättynä. Hedelmätkin sisältävät näitä happoja, mutta niiden pitoisuudet ovat pienempiä kuin mehuissa. Hammasterveyden kannalta mehuja kannattaa laimentaa vedellä. Janojuomana kannattaa puolestaan suosia vettä.


Ravitsemussuosituksissa neuvotaan rajoittamaan mehujen määrä yhteen lasilliseen päivässä ja mielellään aterian yhteydessä. Lasillinen, eli kaksi desilitraa appelsiinitäysmehua sisältää energiaa maltilliset 92 kilokaloria. Moni saattaa juoda mehua kuitenkin enemmän, jolloin juodun energian määrä voi kasvaa yllättävän suureksi. Litra mehua voi sisältää energiaa jo 460 kilokaloria eli yhden aterian verran.


MEHUT VOIVAT JÄTTÄÄ NÄLKÄISEKSI


Mehut eivät tuota kylläisyyden tunnetta samalla tavalla kuin hedelmät, jolloin niistä saatua energiaa ei välttämättä edes huomaa. Eräässä tutkimuksessa koehenkilöt joko söivät omenoita tai joivat omenamehua ennen ateriaa. Omenoita syöneet söivät aterialla vähemmän ruokaa ja tunsivat itsensä myös kylläisemmiksi kuin mehua juoneet.  Painonhallinnan kannalta hedelmät ovatkin hyviä valintoja.


Kokonaisissa hedelmissä on mehuihin verrattuna vähemmän sokeria ja ne vievät nälän paremmin pois. Hedelmistä saa samalla terveydelle tärkeää kuitua, jota mehuissa ei ole lainkaan tai vain vähän. Kuitu ylläpitää suoliston toimintaa ja lisää kylläisyyden tunnetta. Ravitsemussuositusten mukaan kuitua tulisi saada päivän aikana 25 – 35 grammaa. Helpoiten kuitua saa riittävästi syömällä pähkinöitä ja siemeniä, viljan täysjyvänä sekä monipuolisesti vihanneksia, hedelmiä, marjoja ja juureksia.


Mehuille on aikansa sekä paikkansa ruokavaliossa, mutta ne eivät korvaa kasviksia, joita tulisi nauttia 5-6 kourallista päivässä. Vaihtelua päivään saa suosimalla satokauden tuotteita. Nyt ovat sesongissa esimerkiksi klementiinit, satsumat, taatelit ja granaattiomenat. Myös kotimaiset juurekset ovat edelleen edullisia ja maistuvat erinomaiselle.


Artikkelin on kirjoittanut ravitsemustieteen opiskelija Laura Karhu Itä-Suomen yliopistosta. Laura on hedelmien suurkuluttaja ja ravitsemuksen lisäksi häntä kiinnostavat myös liikunta ja luonnossa oleminen. Tänä vuonna Laura on toiminut lisäksi ravitsemustieteen ainejärjestön Retikan hallituksen sihteerinä.


Lähteet ja lisälukemista:


Evira. Mehut, täysmehut ja nektarit. Helsinki: Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. https://www.evira.fi/elintarvikkeet/valmistus-ja-m... (Päivitetty 28.7.2016)


Fineli. Elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankki. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2016. www.fineli.fi


Flood-Obbagy JE, Rolls BJ. The effect of fruit in different forms on energy intake and satiety at a meal. Appetite 2009; 52:416–422.


Ruokatieto. Kuitu tekee hyvää elimistölle. Helsinki: Ruokatieto Yhdistys ry. http://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-... (Luettu 5.12.2016)


Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Juomilla on väliä – harkitse, mitä juot. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan juomasuositukset lapsille ja nuorille, aikuisille sekä ikääntyneille. Saatavilla: http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/...


Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Terveyttä ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Helsinki: Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014.