Kuivatuilla hedelmillä ei ole sesonkia, mutta olemme saaneet niihin liittyen paljon kysymyksiä. Ne sisältävät painoonsa nähden paljon energiaa ja sokeria ja nykyään moni meistä miettii, että pitäisikö niiden käyttöä vältellä?


Tuoreiden hedelmien syöntiä niillä ei kannata korvata, mutta makeanhimon taltuttamiseen kuivatut hedelmät, kuten luumut, taatelit ja aprikoosit ovat makeisia terveellisempiä. Niiden ravintokuitupitoisuudet ovat kiitettävällä tasolla ja ne sisältävät jonkin verran kivennäisaineita, kuten kaliumia, kalsiumia ja magnesiumia sekä kuivattamisesta huolimatta myös joitakin vitamiineja.

HEDELMIEN KUIVAAMISELLA ON PITKÄT PERINTEET

Kuivattujen hedelmien säilyvyysaika on erinomainen. Ne saattavat säilyä syötävinä jopa yli vuoden. Ne ovat olleet myös tärkeässä roolissa ruokakulttuurissamme. Täällä Pohjolassa tai muuallakaan maailmassa ei aina ole ollut kaikkea tarjolla ympäri vuoden. Useat vanhat reseptit sisältävät esimerkiksi kuivattuja luumuja tai taateleita. Nykyään ne voivat olla näppärä eväs vaikkapa vaellusretkellä, kun tuoreita hedelmiä ei ole tarjolla.

Kuivaamisessa suurin osa hedelmän sisältämästä nesteestä haihtuu pois. Esimerkiksi tuoreen taatelin sisällöstä on jopa 80 prosenttia vettä, kun taas kuivatussa taatelissa veden osuus on alle 30 prosenttia. Hedelmäsokeri eli fruktoosi säilyy tässä prosessissa, joten kuivatuissa hedelmissä on suhteessa enemmän sokeria kuin tuoreissa. Fruktoosi sisältää saman verran energiaa kuin tavallinen sokeri, mutta on melkein kaksi kertaa makeampaa.

Kuivattuja hedelmiä myydään sekä lisäaineettomina että lisäaineita sisältävinä. Niissä käytetyistä lisäaineista mahdollisesti yliherkkyyttä aiheuttavia ovat vain rikkiyhdisteet (E220-E228). Etenkin kuivatuissa aprikooseissa rikkidioksidi (E220) on yleinen säilöntäaine. Se voi aiheuttaa astmaatikoilla oireiden pahenemista ja sille on asetettu päivittäinen enimmäissaantirajoitus. Satunnaisesti käytettyinä saantirajoitus ei kuitenkaan helposti ylity.

SUOSIOON NÄHDEN KUIVATTUJA HEDELMIÄ ON TUTKITTU YLLÄTTÄVÄN VÄHÄN

Kuivatut luumut sisältävät ravintokuitua jopa 8,6g/100g. Ne edistävät tutkimusten mukaan suoliston toimintaa, mistä niillä on Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA:n hyväksymä terveysväite. Tämän vaikutuksen aikaansaamiseksi niitä tulisi tosin syödä noin 100 grammaa päivässä. Kuivatut luumut sisältävät polyfenoleja ja niillä on havaittu olevan antioksidatiivista kapasiteettia. Eräässä tutkimuksessa niiden myös todettiin alentavan verenpainetta prehypertensiivisillä henkilöillä.

Taateleiden suurimpia tuottajamaita ovat Pohjois-Afrikan, Lähi-Idän ja Persianlahden maat. Taateleista suurin osa syödään kuivattuina ja yleisin kuivaamisen menetelmä on aurinkokuivatus. Tuoreet taatelit poimitaan täysin kypsänä, eivätkä ne kestä kuljetusta kovin hyvin.

Taateleissakin on antioksidatiivisia yhdisteitä, joista osa tosin häviää kuivattamisen mukana. Vitamiineista niissä on etenkin folaattia ja A-, C- ja K-vitamiineja. Taatelit ovat hyvin makeita ja niiden maku muistuttaa hieman toffeeta. Eräässä tutkimuksessa kuivattujen taateleiden glykeeminen indeksi vaihteli lajin mukaan arvojen 46 ja 55 välillä terveillä henkilöillä. Nämä ovat matalina pidettyjä glykeemisen indeksin arvoja. Tutkimuksessa arvoilla ei ollut merkitsevää eroa tyypin 2 diabeetikoilla. Taatelit ovat suosittuja aineksia niin raakakakuissa kuin perinteisessä leivonnassakin, ja ainakin glykeemisen indeksin perusteella näyttäisi olevan hyödyllistä korvata tavallinen sokeri niillä. Nykyään taatelit ovat löytäneet paikkansa itsetehtyjen välipalapatukoiden makeuttajana.

Aprikooseja tuotetaan eniten Turkissa ja siellä tuotetuista aprikooseista 16 prosenttia päätyy kuivattaviksi. Ne sisältävät runsaasti karotenoideja ja sen lisäksi melko paljon folaattia ja E-vitamiinia. Japanilaistutkimuksessa huomattiin kuivattujen ja säilöttyjen japanilaisten aprikoosien säännöllisen käytön liittyvän vähäisempiin refluksitaudin oireisiin. Syynä tähän epäiltiin aprikoosien hapokkuutta ja kuitupitoisuutta.

Kuivattujen hedelmien vaikutuksia terveyteen on tutkittu melko vähän. Edellä mainitut tutkimukset tuovat joitakin viitteitä positiivisista vaikutuksista, mutta suuren energia- ja sokeripitoisuutensa takia kuivattuja hedelmiä ei kannata kilokaupalla syödä. Kohtuullinen käyttö ei ole terveydelle haitallista. Ruokavalion kokonaisuutta tarkasteltaessa ne voivat olla hyvä vaihtoehto ravintoarvoiltaan heikompien naposteltavien korvaamiseen.

Artikkelin on kirjoittanut on ravitsemustieteen opiskelija Aino Niemi Itä-Suomen yliopistosta. Ainon kiinnostuksen kohteita ovat ravitsemusasioiden lisäksi muun muassa luonto ja liikkuminen. Niistä ja elämästään hän päivittää Twitterissä ja Instagramissa nimimerkillä @ainomarianiemi.

Lähteet ja lisälukemista:

- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ravitsemusyksikkö. Fineli. Elintarvikkeiden koostumustietokanta. Versio 16. Helsinki 2013. http://www.fineli.fi

- Ruokatieto Yhdistys Ry. Säilyvyystaulukko www.ruokatieto.fi Luettu 31.1.2016

- Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Yleisimmät ruoka-aineallergioiden aiheuttajat > Lisäaineet
www.evira.fi Luettu 31.1.2016

- Europan Food Safety Authority EFSA: Scientific Opinion on the substantiation of health claims
related to dried plums of ‘prune’ cultivars (Prunus domestica L.) and maintenance of normal
bowel function (ID 1164, further assessment) pursuant to Article 13(1) of Regulation (EC) No
1924/20061. EFSA Journal 2012;10(6):2712.

- Najafabad A. & Jamei R. Free radical scavenging capacity and antioxidant activity of methanolic
and ethanolic extracts of plum (Prunus domestica L.) in both fresh and dried samples. Avicenna J
Phytomed. 2014 Sep-Oct; 4(5): 343–353.

- Ahmed T1, Sadia H, Batool S, Janjua A, Shuja F. Use of prunes as a control of hypertension. J
Ayub Med Coll Abbottabad. 2010 Jan-Mar;22(1):28-31.

- Al-Farsi M. & Lee C. Nutritional and Functional Properties of Dates: A Review. Critical Reviews
in Food Science and Nutrition 2008;48(10):877-887.

- Alkaabi J., Al-Dabbagh B., Ahmad S., Saadi H., Gariballa S., Al Ghazali M. Glycemic indices of five varieties of dates in healthy and diabetic subjects.

- Alagöz S., Türkyılmazb M, Tağıa Ş., Özkana M. Effects of different sorbic acid and moisture
levels on chemical and microbial qualities of sun-dried apricots during storage. Food Chemistry
2015 May; 174:356–364. Nutrition Journal 2011;10:59

- Maekita T., Kato J., Enomoto S., Yoshida T., Utsunomiya H., Hayashi H., Hanamitsu T., Inoue I.,
Maeda Y., Moribata K, Muraki Y., Shingaki N., Deguchi H., Ueda K., Iguchi M., Tamai H., and
Ichinose M.: Japanese apricot improves symptoms of gastrointestinal dysmotility associated with
gastroesophageal reflux disease. World J Gastroenterol. 2015 Jul 14; 21(26): 8170–8177.